Aikoinaan muutimme Aijalassa taloon, joka oli keskellä kylää
tien risteyksessä. Talvisin liikennettä oli vähän, mutta kesällä kylällä oli
paljon kesäasukkaita. Mökkiläiset eivät aina olleet yhtä seurallisia kuin
paikallinen väki.
Kerran kesällä, kun tyttäremme oli noin nelivuotias, sattui talomme
ohi kulkemaan kolme teini-ikäistä poikaa ongenvavat olallaan. Olimme pihatöissä
koko perhe.
Tyttömme kipaisi tontin laidalle lähelle tietä, jossa pojat
totisina marssivat.
Alkoi dialogiksi tarkoitettu monologi:
"Hei, olette
olleet ongella? Missä te ongitte? Joellako? Saitteko kalaa? Vai oletteko vasta
menossa järvelle? Missä te muuten asutte? Oletteko mökkiläisiä? Onko teillä
siskoja? Missäs teidän äiti ja isä ovat? Onko teillä kissaa? Kissat syövät
kaloja. Onko teillä koiraa?"
Pojat marssivat tietä pitkin noloina ja sanomatta sanaakaan
ja tyttömme pommitti heitä kysymyksillä seuraten heitä pihan reunalla askel
askeleelta.
Sitten piha loppui ja pojat jatkoivat matkaansa. Tyttömme
kääntyi meihin päin ja tokaisi:
"Ne olivat menossa kalaan ja olivat kuuroja!"
No comments:
Post a Comment