Saturday, January 10, 2015

Ei ihan Strömsö...

Kun meidän perhe asui Vantaan Koivukylässä, oli naapureina mm eräs somaliperhe, jossa oli samanikäisiä pienokaisia kuin meillä. Lisäksi pikkuisilla oli muutama isosisko, jotka mielellään leikkivät meidänkin lasten kanssa. Tulimme niin tutuiksi, että nämä alakoululaiset piipahtivat meillä kylässä aamuisinkin ennen kouluun lähtöä.
 
Perheen äiti oli sydämellinen nainen,mutta meillä ei ollut yhteistä kieltä. Niinpä aloin etsiä somalinkelen kursseja, jossa kieltä voisi oppia. Niitä ei tuolloin ollut pääkaupunkiseudullakaan tarjolla yhtään, mutta onnistuin puhumaan asiasta niin monelle taholle, että lopulta Vantaan kaupunki järjesti kielikurssin kaupungin työntekijöille, lähinnä kodinhoitajille (joita siihen aikaan vielä oli lapsiperheitäkin varten). Sain luvan osallistua kurssille vaikken ollutkaan kaupungilla töissä. Kätevästi samaan aikaan perjantaiaamuisin oli somalinaisille kielikurssi, ja sain omat lapseni heille järjestettyyn lastenhoitoryhmään kurssin ajaksi.
 
Kurssi oli uskomattoman kiinnostava ja avasi silmiä monella tavalla. Opimme ihan arjen asioita ja lauseita, ja senkin, että somalinkielessä on paljon lainasanoja englannista, italiasta ja arabiankielestä. Ja että sitä on alettu kirjoittaa vasta 1970-luvulla!
 
Eräänä talviaamuna työnsin jälleen kaikkia neljää lasta rattaissa noin 10 sentin lumessa, joka oli satanut yön aikana. Rattaissa oli paikat neljälle lapselle, koska kaksostenrattaisiin oli asennettu lisäistuin. Vauvan sai makuuasentoon.
 
Yhtäkkiä yksi pyöristä putosi pois. Lapset paitsi vauva oli otettava rattaista ja yritettävä saada pyörä paikoilleen, mutta lumessa se ei onnistunut. Niinpä kävelevät muksut kävelivät ja minä kannattelin rattaiden kulmaa loppumatkan. Oltiin melkein perillä kun joku mies näki kulkumme, pysähtyi ja sanoi, että on se hyvä, että minulla on monta ihan suomalaista lasta kun on niin paljon liikaa näitä ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia. Ajattelin ensin korjata hänen luuloaan, mutta aika oli jo vähissä. Niinpä sen sanonut mitään, vaikka katraani koostui suomalaisamerikkalaisista puoliverisistä jotka olivat menossa hoitoon somalilasten kanssa.
 
Loppujen lopuksi somalinkielen taitoni jäivät vaatimattomalle tasolle. Puolen vuoden kurssin hedelmiä yritin käyttää joskus naapureiden kanssa. Heitä se lähinnä huvitti. Mutta naapuriperheen jälkikasvuun olemme vieläkin ajoittain yhteydessä. Heistä tuli meille rakkaita naapureita, ja heidän tyttäristään kauniita ja älykkäitä nuoria naisia.

2 comments: